Täällä taas!

Hiljaista on pidellyt täällä blogin puolella. Olen keskittynyt koulunkäyntiin ja Aadan kanssa treenaamiseen. Viikot vierivät nopeasti ja kohta ollaankin jo joulussa.. huimaa! Teen pienen tilannepäivityksen tästä hetkestä ja hieman siitä, mitä ollaan syksyn aikana puuhailtu.

Eräänä päivänä käytiin kasvattaja Pinjan luona kylässä ja päästiin Aadan kanssa poseeraamaan kameralle. Olin pitkään jo halunnut yhteiskuvan miusta ja Aadasta, ja tässä ylhäällä aika hieno otos jonka Pinja ikuisti. Kiitos kuvista!

Treenien saralla ollaankin keskitytty nyt vaihtelun vuoksi tokoiluun. Aloitettiin lokakuun lopussa palveluskoirayhdistyksen tokokurssi jossa keskitytään kisoihin valmistautumiseen ja alokasluokan liikkeiden treenaamiseen. Yksi kerta on vielä jäljellä, sitten keksitään jotain tekemistä lisää. Aada on päässyt hienosti jyvälle, mitä tokoilu vaatii. Rally on ollut meille se ykköslaji tässä viime aikoina, joten tokon kanssa on ollut tekemistä kyllä. Malttamista ja paljon enemmän särmikkyyttä tekemiseen. Aadan iän huomioiden se on todella hyvässä vireessä, ja eilen treeneissä väläytteli kyllä todella mallikasta osaamista, kun treenattiin kehääntuloa. Kouluttaja kehui kovasti miten hienosti Aada tuli mukana ja keskittyi vain miuhun. Tokoa treenataan vielä paljon, kisaamaan lähdetään sitten kun ollaan valmiita. Rallykisoihin voisin ilmoittaa Aadan jo vaikka ensi vuoden alussa, jos sopiva kisapaikka löytyy.

Näyttelyitä meillä ei ole nyt tiedossa ainakaan lähikuukausina. Luultavasti ensi vuonna sitten alkuvuodesta lähdetään taas näyttelykehiin, nyt tuntuu että on kaikkea muuta tekemistä. Aadalla on selkeästi toiset juoksutkin tuloillaan, kun alkaa näyttämään jo kaikenlaisia merkkejä niistä.

Viime aikoina Aadan kanssa treenatessa olen huomannut huiman kehityksen sen käytöksessä ja keskittymisessä etenkin. Yhä edelleen lyhyitä pätkiä tehdään, ja yhdistellään lyhyistä pätkistä pidempiä treenejä. Aadasta huomaa, jos liikaa jankkaa jotain asiaa, niin sillä loppuu mielenkiinto. Mutta kuten eilen tokotreeneissä sain huomata, se oli heti alkuun terävänä ja teki ihan loistosuorituksia heti alkuun! Tuli tosi hyvä mieli noista treeneistä. Sain hyvää palautetta omastakin toiminnastani, saisin olla luottavaisempi Aadaa kohtaan. Treenihallissa on niin kovin paljon kivoja juttuja, muita koiria, hajuja, kaikkea - Aadan mieli tekisi aina välillä lähteä katselemaan näitä kaikkia juttuja. Hienosti ollaan kuitenkin saatu treenattua myös ilman hihnaa, vaikka hallin toisella puolella on penturyhmä ja omat ryhmäläiset vielä lähempänä. Kovin olen ylpeä Aadasta ja meidän yhteistyöstä, kiva jatkaa treenejä tuon koulutuksen jälkeen!

Vertailin eräänä päivänä kuvia muutaman kuukauden takaa, puolen vuoden takaa - ompa huima kehitys tapahtunut! Aada on selkeästi aikuistunut, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Muistuttaa miun mielestä kovasti äitiään, josta olen hyvin iloinen! Roka on niin kaunis.

On se vaan niin ihana, omaan silmääni täydellinen! Päivät eivät ole tylsiä tämän neidin kanssa, joka aamu saa herätä heiluvaan häntään ja yleensä saa myös naamakin aamupesun kelpien toimesta, ihanaa!